Esinetarinoita

Viikon 31 esine

Mikä lopettaa loman? Mikä tekee lomalaisesta toimistotyöntekijän?

Kulkukortti. Siis se jossa on oma kuva ja nimi sekä työnantajan logo. Se joka laitetaan kaulaan, kun palataan työmaalle. On muuten aika merkittävä esine. Niistä voisi joku kirjoittaa näpsäkän miniesseen, joku tutkija, jota kiinnostaa roolien/vallan/identiteettien tuottaminen. Valta ja rahakin liittyvät jotenkin tähän esineeseen.

Istun tänään koko päivän kulkukortti kaulassa tietokoneen äärellä oikeassa työtuolissa. Seuraava loma on ensi heinäkuussa. Revin siitä. Tai pikemminkin: panostan hyvään arkeen. Teetä ja sympatiaa.

Viikon 30 esine

Sateenvarjolle olisi ollut edelleen käyttöä, mutta keskitytäänpä lämpömittariin. Sitä on vahdattu joka aamu, kun on ollut niin harmaata. Sateesta huolimatta lämpöä on kuitenkin riittänyt ihan sopivasti, parikymmentä astetta. Se riittää, kun en pidä helteestä. Onneksi en ollut kahtena aiempana kesänä juurikaan Suomessa :)

Ja kas, viikkonumerokin osoittaa vuoden vierähtäneen reippaasti puolenvälin yli. Se on talvi kohta!

 

Paperi on muslimijuttu

Kaiken säämarinan sekaan hieman teknologiahistoriaa:

 

Marko Ahvenaisen ja Olli Hietasen mainiossa Matkalla biotalouteen - miten verkottunut bioketju punotaan? (Tutu-julkaisuja 2/2010) puhutaan paperin historiasta. He lainaavat paperimuseon tarinaa 1200-luvun Euroopasta, jossa oli paperia ennen vahva pergamenttimarkkina. Tässä paradigmassa mukana olleet tuottajat (maan- ja karjanomistajat) vastustivat kovasti idästä saapuvaa paperia ja leimasivat sen muslimimaailman manifestiksi. Tähän vastarintaan saatiin mukaan kirkkokin. 1221 asetettiin säännös, jonka mukaan paperille tehdyt viralliset dokumentit eivät ole päteviä. Vastarintaa jatkui parisataa vuotta. Vasta 1400-luvulla paperista kiinnostuttiin enemmän, tällöin pääasiassa kirjapainotaidon kehittymisen myötä. (s.22)

 

Kirjoittajat toteavat, että 1200-luvulla kysyttiin samoja kysymyksiä kuin tänään. Mistä paperi tehdään? Missä se tehdään? Miksi sitä tehdään?

 

Ei mitään uutta auringon alla?

Viikon 29 esine

Valinta ei voisi olla helpompi. Sateenvarjo. Sitä tarvitaan koko viikko sääennusteen mukaan.

On tässä se etu, että hyttyset eivät lennä sateessa.

Viikon 28 esine

Tämän viikon esine olisi voinut olla riippukeinu, mutta korkeaoksaiset pihapuut eivät edistäneet ilmassa loikoilua. Köydetkin puuttuivat. Keinu saa kyllä vielä toteuttaa itseään, kunhan varustelen sitä lisää.

Tällä viikolla ykkösesine on ehdottomasti ämpäri. Juu. Muoviämpäri, vieläpä rumanruskea. Sillä kannoin mökillä lämmintä vettä ylämökkiin tiskejä varten. Kotityöt kuulemma palauttavat kehoamme stressin ja rasituksen jälkeen - minä siis rentouduin. Joskin täyden vesiämpärin kantaminen jyrkkään ylämäkeen jonkin verran myös rasitti. Miten ne ennen vanhaan pärjäsivät? Miten jaksavat ne naiset, jotka edelleen kantavat vesiä kaukaa kaivoilta kotiin? Kaikilla ei ole paikalla sukulaismiestä, jonka käsiin ämpärin voi tarvittaessa siirtää.